< PreviousTeksti Janne Laitinen Kuvat Olli-Pekka Latvala jaAleksi Poutanen Isännöinti Eliel yllättyi positiivisesti asiakastyytyväisyys- kyselyn tuloksista. Korkeita pisteitä selittää ripeä asiakaspalvelu ja se, ettei asiakkaalle luvata liikoja. ”Riittää, että ollaan guruja isännöinnissä” Ei asiakasta haittaa, jos hänelle sanotaan, että tarvitaan ulkopuolista suunnittelijaa. un tulokset saatiin, ei oltu uskoa niitä todeksi, sanoo Isännöinti Elielin toimitus- johtaja Marko Hellevaara. Yritys lähetti kaikille taloyhtiöasiakkailleen asiakastyytyväisyyskyselyn, jonka tulokset olivat mairittelevia. Yritys isännöi noin 50:tä taloyhtiötä pääosin Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan seuduilla. Tyytyväisyys asiakaspalvelun toimivuuteen ja Elielin palveluihin sai erinomaisen arvosanan 4,76. NPS -indeksi eli niin sanottu suositteluindeksi oli 91 prosenttia. NPS mittaa sitä, kuinka todennäköi- sesti taloyhtiö suosittelisi isännöitsijää ja isännöinti- yritystä toisille taloyhtiöille. Tulosta voi verrata Isännöintiliiton ja Kiinteistö- liiton tuoreeseen Isännöinnin laatu -tutkimukseen (2025). Siinä isännöintiyritysten keskimääräinen NPS oli 5 ja isännöitsijöiden 16. Tulosten perusteella isännöinnin asiakastyytyväisyydessä on siis yleisesti ottaen petrattavaa. Hyvä uutinen on, että isännöinnin laatu osoit - tautui tutkimuksessa mainettaan paremmaksi. Isännöitsijät saivat taloyhtiöiltä kouluarvosanan 8 ja isännöintiyritykset vastaavasti 8-. K ASIAKASTYYTYVÄISYYS 10– Avainasia on, että yrityksessä tunnis- tetaan, mikä on omaa ydinosaamista ja mikä ei. Asiakastyytyväisyys paranee, kun ei lähdetä tekemään sellaista, mitä ei osata, Marko Hellevaara sanoo. ASIAKASTYYTYVÄISYYS 11ISÄNNÖINTI | 6–2025 "Nuoremmat vastaajat olivat kaikilla osa-alueilla tyytymättömämpiä isännöintiin kuin vanhemmat." OLLI REKONEN Tyytyväisimpiä taloyhtiöt ovat kokousten hoitami- seen ja talousosaamiseen. – Tulokset ovat kaiken kaikkiaan hyvät, kun ottaa huomioon toimialan saaman kielteisen huomion, Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen sanoo. Tuloksissa erottuu Rekosen mukaan selkeästi se, että mitä lähempää vastaaja seuraa isännöinnin työtä, sitä korkeamman arvosanan hän antoi. Sekä isännöitsijät että isännöintiyritykset saivat parhaat pisteet hallitusten puheenjohtajilta. Kriittisimpiä olivat riviosakkaat. Entä ne risut? Tulosten mukaan parannettavaa on etenkin kokouksissa sovittujen asioiden toimeen- panossa ja aikataulujen pitävyydessä. Isännöitsijät saivat matalimmat pisteet rakennus- ja talotekni- sestä osaamisesta, viestinnästä sekä verkostojen hallinnasta. Kehitettävää siis on. Rekonen arvioi, että raken- nus- ja talotekninen osaaminen korostuu entistä enemmän, koska rakennuskanta vanhenee. Toisaalta osalla asiakkaista voi olla ylimitoitettuja odotuksia isännöinnin tekniseen osaamiseen liittyen. – Monilla isännöitsijöillä on kaupan tai hallinnon alan tausta, joten kyllä odotusten ja osaamisen välillä voi olla kuilu. Usein taloyhtiössä otetaan ensimmäi- senä yhteyttä isännöitsijään, jos tulee kysyttävää esimerkiksi talotekniikasta. Odotuksia tulisi aina peilata isännöintisopimuk- seen, jossa on sovittu, mitä palveluja isännöinti- yritykseltä ostetaan. Jos taloyhtiö ostaa suppeasti vain hallinnollisen isännöinnin palveluja, ei ole kohtuullista odottaa, että isännöitsijältä saa myös teknistä konsultointia. MIKÄ TEKNINEN ISÄNNÖITSIJÄ? Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen tulkitsee, että taloyhtiöiden odotukset isännöinnin ammattilaisten osaamisen suhteen ovat korkeat. – Tutkimuksen mukaan asiantuntemus ja luotetta- vuus ovat tärkeimpinä pidettyjä seikkoja, mutta yksi ihminen ei voi osata kaikkea. Välillä se unohtuu arjen kiireessä. Hän arvelee, että hallinnollisen ja teknisen isän - nöinnin ero ei ole kaikille selvä. – Ammattinimikkeenä tekninen isännöitsijä ei ehkä ole paras mahdollinen. Huolestuttavaa on Tossavaisen mukaan se, että tutkimuksen mukaan isännöintisopimuksen sisältöä ei aina tunneta. – Sitä on tarpeen palauttaa mieliin puolin ja toisin vuosittain taloyhtiön hallituksen kokouksen yhtey- dessä käymällä sopimus asiallisesti läpi. Tutkimuksen tärkein viesti isännöintiyrityksille on Rekosen mielestä se, että monet kehittämistä kaipaavat asiat liittyvät käytännön prosesseihin, joita on helppo parantaa yrityksissä. Näitä ovat esimerkiksi puutteet varahenkilö- järjestelmässä ja palaute- ja reklamaatioprosessien toimivuudessa. – On paljon yrityksiä, joilla ei ole varahenkilö- järjestelmää. Ideaalitilanne on, että yrityksillä olisi toimintamalli sitä varten, että joku sairastuu tai vaihtaa työpaikkaa. Jos asiakkaille vastaamisessa on viivettä, siihen kannattaa laittaa lisää resursseja. Tossavaisen mielestä tulokset kertovat, että isän- nöintiyritysten kannattaa lisätä läpinäkyvyyttä ja avoimuutta, koska se yleensä lisää asiakas- tyytyväisyyttä. – Isännöinnin eettisten ohjeiden läpikäymistä talo - yhtiöiden hallitusten kanssa tulee skarpata ja opastaa myös omaa henkilökuntaa niitä noudattamaan. KAIKKI PALVELEVAT ASIAKASTA Isännöinti Eliel teetti asiakastyytyväisyystutkimuk- sen ensimmäistä kertaa. Taustalla oli halu tietää, ASIAKASTYYTYVÄISYYS Tyytyväi- simpiä talo- yhtiöt ovat kokousten hoitamiseen ja talous- osaamiseen. 12ISÄNNÖINTI | 6–2025 ”missä mennään ja mitä asiakkaat meistä ajattelevat”, sanoo toimitusjohtaja Hellevaara. Kysely toteutettiin nettikyselynä touko-kesäkuun 2025 vaihteessa. Pontimena toimi Hellevaaran Kiinkossa suorit- tama isännöinnin erikoisammattitutkinto. Hellevaara otti siihen yhdeksi osa-alueeksi Elielin isännöinnin kehittämissuunnitelman, johon asiakastyytyväisyys - kysely liittyi. Hellevaaralla on takanaan 35 vuoden työura isän- nöinnissä. Isännöinti Eliel perustettiin vuonna 2017. – Eliel lähti liikkeelle puhtaalta pöydältä. Ajatus oli, että tiedetään isännöinnin kompastuskivet ja halutaan tehdä asioita eri tavalla kuin ennen on tehty, Hellevaara kertoo. Tulokset vastaavat Hellevaaran mukaan ”hyvin pitkälti” sitä, mitä on tavoiteltukin. Mitkä asiat sitten selittävät Elielin menestystä asiakastyytyväisyydessä? Hellevaaran mukaan tulokset kertovat ennen kaikkea siitä, että yrityksen asiakaspalvelu koetaan laadukkaaksi. Tulosten mukaan asiakkaista 73 prosenttia saa hoidettua asiansa yhdellä yhteyden- otolla ja loput 27 prosenttia ”pääsääntöisesti yhdellä yhteydenotolla”. Asiakkaiden asiat eivät siis jää pöydälle pyörimään, vaan yhteydenottoihin pyritään reagoimaan nopeasti. – Mielestäni tämä on yksi yleinen kompastuskivi isännöinnissä. Otetaan soittopyyntöjä, kun asioita ei saada hoidettua yhdellä puhelulla, ja sitten vastaami- nen kestää liian pitkään. Isännöinnin tavoitettavuus on usein kehno, Hellevaara arvioi. Eliel ei käytännössä ota soittopyyntöjä lainkaan, vaan tavoitteena on, että asiakkaan asia hoidetaan heti alta pois. Tutkimuksen mukaan suurin osa Elielin asiakkaiden yhteydenotoista tulee sähköpostilla. – Yhteydenotot työllistävät aina isännöintiä. Mitä nopeammin asia ratkaistaan, sitä vähemmän se työllistää meitäkin. TIEDOT KAIKKIEN SAATAVILLA Miten tähän on päästy? Hellevaaran mukaan nopean reagoinnin mahdollistaa tekemisen tapa, jossa Hellevaaran mukaan nopean reagoinnin mahdollistaa tekemisen tapa, jossa yksittäisen taloyhtiön asiat eivät ole koskaan yhden työntekijän näpeissä. ASIAKASTYYTYVÄISYYS Eliel ei käytännössä ota soitto- pyyntöjä lainkaan, vaan tavoit- teena on, että asiak- kaan asia hoidetaan heti alta pois. 13ISÄNNÖINTI | 6–2025 yksittäisen taloyhtiön asiat eivät ole koskaan yhden työntekijän näpeissä. – Pyrimme siihen, että asia hoidetaan, vastaa yhteydenottoon kuka tahansa. – Eli ei toimita niin, että asiakas ottaa yhteyttä ja hänelle vastataan, että isännöitsijä on nyt kokouk- sessa tai lomalla ja palaa asiaan myöhemmin. Käytännössä tämä onnistuu Hellevaaran mukaan siksi, että asiakkaiden tiedot tallennetaan järjestel- miin niin, että kaikki työntekijät löytävät ne. Eliel käyttää isännöintiohjelmistoa sekä Microsoftin sovelluksia, muun muassa Planneria. – Käytämme sovelluksia, joilla pystytään seu- raamaan esimerkiksi erilaisten hankkeiden kulkua ja kevään tilinpäätösrutiineja. Ohjelmia käyttävät kaikki Elielin työntekijät. Tällainen toimintatapa vaatii työntekijöiltä ”järjestelmällisyyttä ja toimintatapaorjallisuutta” sekä hyvää työmotivaatiota, Hellevaara kuvailee. Mutta se kannattaa. – Kun on aikansa nähnyt tätä alaa, ymmärtää, että hiljainen tieto pysäyttää muiden mahdollisuudet hoitaa asiakkaiden asioita. Elielin asiakkaista valtaosa vastasi kyselyssä, että palvelu laatu ei ole kiinni yhdestä henkilöstä. Toimintamalli on siis ”yritys isännöi, ei henkilö”. Nuoret vaativat enemmän IÄLLÄ on vaikutusta siihen, miten tyytyväinen asiakas on isännöintiin, kävi ilmi Isännöinnin laatu (2025) -tutkimuksessa. Esimerkiksi 30–39-vuotiai- den antama kokonaisarvosana isännöintiyrityksille oli keskimäärin 7,27, kun yli 60-vuotiaiden antama arvosana oli vastaavasti noin 8. – Nuoremmat vastaajat olivat kaikilla osa-alueilla tyytymättömämpiä isännöintiin kuin vanhemmat, tiivistää Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. Alle 50-vuotiaiden antama keskiarvosana jäi alle 7:n isännöintiyrityksen varahenkilöjärjestelmän sekä palaute- ja reklamaatioprosessien toimivuudessa. Alihankkijaverkoston luotettavuudesta ja läpinäky- vyydestä alle 50-vuotiaat antoivat keskimäärin noin arvosanan 7. Keskimäärin kriittisimpiä olivat tutkimuksessa 30–39-vuotiaat. Tyytyväisimpiä taas olivat yli 70- ja 80-vuotiaat. Varttuneemmat tuntevat parem- min isännöinnin tekemää työtä ja asettavat ehkä odotuksensa realistisemmin, arvioi Kiinteistöliiton yhteysjohtaja Timo Tossavainen. Hänen mielestään isännöinnin kannattaa toimia entistä läpinäky- vämmin ja panostaa sähköiseen asiointiin, johon nuoremmat ovat muutenkin tottuneet. – Osalla digitaaliset palvelut ovat jo hyvällä tasolla, mutta monissa yrityksissä niissä on paranta- misen tarvetta. Se säästää kaikkien aikaa. Isännöitsijöillä ei ole myös- kään taloudellista intressiä pantata asiakkaidensa tietoja muilta. – Jokainen työskentelee kuukausipalkalla, eikä meillä ole työkuormasta rakentuvaa tai myynti- pohjaista palkkamallia. Taloyhtiöillä on toki nimetty isännöitsijä, joka hoitaa esimerkiksi kokoukset. Mutta Hellevaaran mukaan kaikki se, mitä tehdään toimistolla, hoi- detaan henkilöstä riippumatta. Nopea reagointi ei tarkoita, että Elielin isännöitsijät olisivat tavoitetta- vissa 24/7, Hellevaara huomauttaa. Mitä Elielillä ajatellaan siitä, että taloyhtiöillä voi olla ylisuuria odotuksia isännöitsijöiden rakennus- ja taloteknisestä osaamisesta? – Avainasia on, että yrityksessä tunnistetaan, mikä on omaa ydinosaamista ja mikä ei. Asiakastyytyväi- syys paranee, kun ei lähdetä tekemään sellaista, mitä ei osata, Hellevaara sanoo. Kun taloyhtiössä suunnitellaan esimerkiksi sanee- raushanketta, asiakkaalle on Hellevaaran mukaan selkeästi ilmaistava, mikä on roolijako ja milloin tarvitaan ulkopuolisia asiantuntijoita. – Ei asiakasta haittaa, jos hänelle sanotaan, että tarvitaan esimerkiksi ulkopuolista suunnittelijaa. Meille riittää, että ollaan guruja isännöinnissä. ASIAKASTYYTYVÄISYYS Kun on aikansa nähnyt tätä alaa, ymmärtää, että hiljainen tieto pysäyt- tää muiden mahdollisuu- det hoitaa asiakkaiden asioita. Tyytyväisimpiä olivat yli 70- ja 80-vuotiaat. 14ÄLYKKÄÄMPI TALOYHTIÖ – TURVALLISEMPI KOTI HYDROLINK Air -yhdistää palovaroittimet sekä vedenmittauksen yhteen vaivattomaan ratkaisuun. Toimintakunnon tarkastuksiin ei kulu isännöinnin tai kiinteistönomistajan rahaa eikä resursseja.ISÄNNÖINTI | 6–2025 Teksti Kimmo Luukkonen Kuvat Jarkko Mikkonen jaAri Laamanen Valesokkelikauden rivitalot ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän. Riskirakenteet on hyvä tarkastaa ja korjauksiin varautua ennalta. Kohti rivitalojen peruskorjauksia – Kun asunto on teknisesti kunnossa, niin se myös vähentää asuntokauppariitoja, Asunto Oy Kotitontun hallituksen puheenjohtaja Reima Alander sanoo.ISÄNNÖINTI | 6–2025 "Uudistustarve on valtava, sillä jo 1970- ja 1980-lukujen rivitaloasuntoja on reilusti yli 200 000." alesokkelit ovat yksi 1960–1990-lukujen rivi- ja omakotitalojen ajalle tyypillisistä rakennustavoista. Monia niistä pidetään nykyään riskirakenteina. Rakenteet ovat kosteusteknisesti toimimattomia, jolloin uhkana ovat kosteus- ja mikrobivauriot. Vauriomekanismeja on useita. Ilmavuotojen myötä hajut ja mikrobien aiheuttamat epäpuhtaudet kulkeutuvat huoneisiin. Kun valesokkeleita korjataan, vauriot poistetaan ja rakenne muutetaan kosteusteknisesti toimivaksi. Ongelmakauden rivitalojen rakentei - den tekninen käyttöikä on laskennallisesti 30–50 vuotta. Uudistustarve on valtava, sillä jo 1970- ja 1980-lukujen rivitalo- asuntoja on reilusti yli 200 000. – Kun yhtiössä on riskirakenteita, suunnitelmallisuus on tärkeää. Asia kirjataan pitkän tähtäimen korjaus- suunnitelmaan. Tutkimuksien kautta selvitetään tilanne ja kiireellisyysaste. johtaa noin 100 000 euron asuntokohtai- seen laskuun. Valesokkelikiinteistöjen korjaukseen on tarjolla myös kiinteähin- taisia KVR -paketteja. KERRALLA KUNTOON Espoolainen Asunto Oy Kotitonttu on kolmen yksikerroksisen paritalon vuonna 1973 valmistunut yhtiö. Valesokkeli- kiinteistöjä oli vuosien varrella korjailtu erikseenkin, mutta kattavan yhteisremon- tin tarve oli suuri. Puheenjohtaja Reima Alander oli kokenut kiinteistövälittäjä, joka tiesi ammattilaisena, että materiaalit olivat jo yli-ikäisiä. Yhtiön kaikki asuintalot korjattiin kiinteähintaisena KVR -urakkana vuonna 2024. Työssä saneerattiin muun muassa seinärakenteet koko mitalta ja uusittiin eristeet. Vanhat huonot materiaalit pois- tettiin ja valesokkelirakenne korjattiin kengittämällä. Samalla tukittiin raken- teiden ilmavuodot. Merkittäviä laho- tai mikrobivikoja ei löytynyt, mutta 70-luvun Ennakoinnin myötä ehditään suunnitella myös rahoitusta, Konsulttitoimisto Kolona Oy:n rakennusterveysasiantuntija Ari Laamanen kertoo. Perusteellinen kuntotutkimus tukee päätöksentekoa. Laamasen mielestä ihan- teellinen tutkimuksen tekijä on kokenut rakennusterveysasiantuntija, jolla on rakennustekninen tausta. – Lukuisissa asunnoissa asutaan vaurion päällä tietämättä siitä. Ongelma tulee usein esiin, kun uusi osakas muuttaa kotiinsa ja toteaa, että täällä haisee, Laamanen sanoo. Iäkäs rivitalo on usein laajan perus - korjauksen tarpeessa. Kustannuksia koituu Laamasen mukaan ”putkiremontin verran”. Seinärakenteiden lisäksi on joko pakko tai järkevää remontoida esimer- kiksi kylpyhuoneet, sähköt, patteri- ja vesiputket ja jopa vaihtaa ikkunat. Pelkkä ulkoseinärakenteiden saneeraus saattaa maksaa vaikkapa 40 000 euroa asunnolta, mutta laajat lisätyöt voivat Tilanne ennen korjauksia (vas.) ja korjausten jälkeen, kun seinän alaosa on puhdistettu ja tiivistetty. KORJAUSHANKKEET V 17ISÄNNÖINTI | 6–2025 eristeet ja aineet olivat yksinkertaisesti käyttöikänsä päässä. – Kaikki talot saatiin kokonaisvaltai- sesti suunnitellen samanarvoiseen kun- toon. Kun asunto on teknisesti kunnossa, niin se myös vähentää asuntokauppa- riitoja, Alander toteaa. Hanke maksoi Alanderin mukaan ”vähemmän kuin putkiremontti”. Lasku maksettiin pääosin omalla rahoituksella ja osin lainalla. Taloyhtiöllä ei ole isännöintiyritystä ja se vaikeutti remonttilainan saantia. Vaikka yhtiö oli hyvin hoidettu ja kiin- teistöammattilaisen johtama, osa pankeista ei suostunut myöntämään lainaa, kun isännöintiyritys puuttui. RISKIRAKENTEET AIHEUTTAVAT RIITOJA Asianajaja Tiina Koskinen-Tammi Asianajotoimisto Alfa Oy:stä toteaa, että vanhojen taloyhtiöiden riski- rakenteet aiheuttavat merkittävän osan ilmoitus, mikäli viesti ei ole selkeästi perä- tön. Tutkimuksiin kannattaa palkata heti osaava ammattilainen. Tiina Koskinen-Tammi kertoo, että taloyhtiöt tietävät ällistyttävän huonosti sen, millaisia ongelmarakenteita niiden kiinteistöissä on. On tavallista, että kuntotutkimuksia ei ole tehty tai niiden tuloksiin ei ole reagoitu. – Mikäli ummistetaan silmät, tulee ongelmia. Avoimuuden kulttuuri on hyväksi. Oikea tieto lisää tuskaa, mutta helpottaa asioiden selvittelyä ja vähentää asuntokauppariitoja. Tiedon pitää olla mahdollisimman luotettavaa ja siksi pitää käyttää päteviä ammattilaisia tekemään kuntotutkimuksia ja selvittä- mään ongelmia, Koskinen-Tammi sanoo. Vanhoissa yhtiöissä raha on usein tiukassa ja etenkin äkilliset tiedot kal- leista korjaustarpeista voivat aiheuttaa epäsopua. Ihannetapauksessa kaikki osak- kaat saadaan samaan veneeseen. asuntokauppariidoista. Yleensä vaurio tulee ilmi kaupan jälkeen, kun taloyhtiön uusi osakas reagoi esimerkiksi pahaan hajuun. Tuoreen osakkaan ilmoitus voi tutki- muksissa laajeta yllättäen koko talon tai yhtiön kalliiksi ongelmaksi, jos ongelma- rakenteita ei ole selvitelty aiemmin. Ikävä yllätys voi merkitä suurta draamaa seuraavassa yhtiökokouksessa. Riitoja syntyy sekä myyjän ja ostajan välillä että osakkaan ja taloyhtiön välillä. Ostaja saattaa esimerkiksi vaatia hinnan- alennusta myyjältä. Taloyhtiöillä on asunto-osakeyhtiö- lain mukaan sekä rakennusten kunnossa- pitovastuu että terveydensuojelulain mukainen vastuu poistaa terveyshaitta, jos se johtuu rakennuksen rakenteista. Epäilty korjaustarve on siksi taloyhtiön kunnossa- pitovastuun alainen, vaikka alkuperäinen kiista olisikin ostajan ja myyjän välinen. Isännöitsijän pitää selvittää asia, jos esimerkiksi homeen hajusta tulee AUTIOT RIVITALOT LUKUISAT taantuvien seutujen rivitalot tulevat rapistumaan, jopa autioitumaan. Kun peruskorjaus maksaa saman verran kuin asun- tojen arvo eikä pankki anna korjaus- lainaa, kiinteistöt ränsistyvät. Enna- koivasti hoidetut yhtiöt pärjäävät parhaiten, silloin korjauksia ei tule montaa kerralla. Kriisiyhtiöissä on tärkeää pitää osakkaat yhtenäisinä, jolloin vähät eurot voidaan suunnata oikein. Remontteja voidaan joskus tehdä osakkaiden omalla rahalla, ilman taloyhtiölainaa. Kimmo Luukkonen Asunto Oy Kotitontun asuintalot korjattiin kiinteähintaisena KVR-urakkana. Merkittäviä laho- tai mikrobivikoja ei löytynyt, mutta eristeet ja aineet olivat yksinkertaisesti käyttöikänsä päässä. kommentti KORJAUSHANKKEET 18Näin kilpailutat lainat Ador yksinkertaistaa lainakilpailutuksen, vapauttaa isännöitsijän aikaa ja tuo taloyhtiölle säästöjä. Teksti ja kuvaAdorOy ja näkyvät suoraan vastikkeissa, Ador Oy:n liiketoimintajohtaja Veli Huotari muistuttaa. Monessa taloyhtiössä elää edelleen käsitys, ettei lainaa kannata siirtää toiseen pankkiin ennenaikaisen takaisinmaksun kulujen takia. On kuitenkin tärkeää katsoa koko- naisuutta, sillä vanha laina voi olla yllättävän kallis. KANNUSTAA EHTOJEN PARANTAMISEEN Ador-lainakilpailutus tekee lai- nojen kilpailutuksesta vaivatonta. Ador hoitaa rahoitusosaamisen T aloyhtiön lainojen kilpailutus on isännöit- sijän näkökulmasta ollut perinteisesti työlästä. Tarjousten pyytäminen, dokumenttien kerää- minen ja vertailu vaativat aikaa ja rahoitusmarkkinoiden tuntemusta. Silti tiukkoina aikoina on tärkeää etsiä säästöjä myös lainoista. Taloyhtiölainan hinta koostuu monesta osasta, kuten marginaa- lista, viitekoroista sekä toimitus- ja avausmaksuista. – Pienetkin erot näissä kertaantu- vat pitkällä laina-ajalla kymmeniksi tai jopa sadoiksi tuhansiksi euroiksi ja pankkiyhteydet isännöitsijän puolesta, jolloin aikaa vapautuu muille tehtäville. Käytännössä palvelu kokoaa ja analysoi taloyhtiön tiedot sekä toimittaa ne pankeille. – Rahoituslaitosten on datan perusteella helppo antaa tarjous ja taloyhtiö saa ja vertailtavassa muo- dossa olevan yhteenvedon suosituksi- neen, Huotari kuvailee. On tyypillistä, että lainatarjouksia pyydetään vain muutamalta entuu- destaan tutulta pankilta. Adorin malli sen sijaan on palvelussa mukana olevien pankkien kanssa. – Kaikki merkittävät rahoittajat osallistuvat kilpailutukseen ja kierrok- sia käydään useita. Se kannustaa myös nykyistä pankkia parantamaan ehtoja. Palvelu on taloyhtiölle riskitön, sillä palkkio veloitetaan vain toteutu- neista säästöistä. Lainamarginaalissa säästöt ovat olleet keskimäärin 30-40 prosentin luokkaa, mutta jopa 70 prosentin taso on saavutettu. Adorin ydin onkin taloyhtiöiden säästöissä ja osakkaiden hyödyssä. Samalla isännöitsijä osoittaa hoita- neensa laina-asiat vastuullisesti ja avoimesti. Ador-palvelun hyödyt isännöitsijälle: » Vapauttaa aikaa muille työtehtäville. » Hoitaa pankkiyhteydet ja rahoitus osaamisen puolestasi. » Varmistaa parhaat lainaehdot » Tarjoaa selkeän yhteenvedon hallitukselle. » Riskitön: palkkio maksetaan toteutuneista säästöistä. » Ador selvittää, kannattaako laina kilpailuttaa. Rahoituspalvelujohtaja Mari Hänninen ja liiketoimintajohtaja Veli Huotari sekä kilpailun operatiivisesta tekemisestä vastaava palvelupäällikkö Jussi Lehtinen. KAUPALLINEN YHTEISTYÖ Tällä palstalla kirjoittavat isännöinti- ja kiinteistö- alan palveluntarjoajien asiantuntijat. Teksti on osa Isännöintiliiton ja Ador Oy:n kaupallista yhteistyötä. Tiedustelut: janne.tiitta@isannointi- liitto.fi tai jenni.mahanen@isannointiliitto.fi LAINAKILPAILUTUS 19Next >